Vastaavan työnjohtajan pätevyys perustuu maankäyttö- ja rakennuslakiin sekä sitä täydentävään Ympäristöministeriön ohjeeseen (Ympäristöministeriön ohje rakentamisen työnjohtotehtävien vaativuusluokista ja työnjohtajien kelpoisuudesta YM4/601/2015). Lain 122 §:n mukaan rakennuslupaa edellyttävässä rakennustyössä on oltava rakennustyötä johtava vastaava työnjohtaja. Myös toimenpidelupaa edellyttävässä työssä on oltava vastaava työnjohtaja, kun se on kohteen käytön aikaiseen turvallisuuteen tai terveellisyyteen liittyvien syiden taikka maiseman ja ympäristönäkökohtien vuoksi välttämätöntä.
Vastaavan työnjohtajan pätevyysvaatimusten laadinnassa on huomioitu pääkaupunkiseudun rakennusvalvontojen tulkintaohje 17-12201 (www.pksrava.fi).
Vastaavan työnjohtajan pätevyyttä voi hakea erikseen uudisrakentamisessa (U) ja korjaus- ja muutostyössä (K).
Uudisrakentamisen (U) ja korjaus- ja muutostyön (K) pätevyysluokat ovat:
Pätevyysluokat perustuvat maankäyttö- ja rakennuslaissa esitettyihin työnjohtotehtävien vaativuusluokkiin.
Pätevyysvaatimukset koostuvat koulutus- ja työkokemusvaatimuksista. Alla on esitetty tiivistetyt pätevyysvaatimukset pätevyysluokittain. Korjaus ja muutostyön (K) vaatimukset on esitetty erikseen niiltä osin kuin ne poikkeavat uudisrakentamisesta (U).
Koulutusvaatimus koostuu tutkinnosta ja opinnoista sekä vastaavan työnjohtajan pätevyyskoulutuksesta. Vaadittava tutkinto on maankäyttö ja rakennuslain 122 c §:n Työnjohtajan ja erityisalan työnjohtajan kelpoisuusvaatimukset mukainen. Opintovaatimukset ovat Ympäristöministeriön ohjeen YM4/601/2015 ja FISEn siihen tekemien lisämääritysten mukaisia. Opinnot voivat sisältää sekä tutkinnossa että sitä täydentävissä koulutuksissa suoritettuja opintoja. Tutkinto- ja opintovaatimukset on esitetty taulukossa 1.
Taulukko 1. Tutkinto- ja opintovaatimukset pätevyysluokittain.
| LUOKKA | TUTKINTO | OPINNOT |
|---|---|---|
| Tavanomainen | Kyseiseen työnjohtotehtävään soveltuva, rakentamisen tai tekniikan alalla suoritettu ammattikorkeakoulututkinto tai vastaava aiempi tutkinto, joka on vähintään teknikon tasoinen.Taikka on hankkinut muuten osoitetut vastaavat tiedot. | Kyseistä työnjohtotehtävää käsittelevät opintosuoritukset, joiden yhteismäärä on vähintään 50 op:opinnot rakennustekniikassa väh. 20 op sisältäen rakenteiden mekaniikkaa (väh. 4 op), betoni-, puu-, teräs- ja pohjarakentamista ja betoniteknologiaa, rakennusfysiikkaa (väh. 3 op)rakentamisen työmaa- ja tuotantotekniikassa, projektinhallinnassa ja -johtamisessa, aikataulusuunnittelussa sekä hanketaloudessa väh. 25 op |
| Vaativa | Kyseiseen työnjohtotehtävään soveltuva, rakentamisen tai tekniikan alalla suoritettu korkeakoulututkinto tai vastaava aiempi tutkinto, joka on vähintään teknikon tutkinnon tasoinen. | Kyseistä työnjohtotehtävää käsittelevät opintosuoritukset, joiden yhteismäärä on vähintään 60 op:opinnot rakennustekniikassa väh. 25 op sisältäen rakenteiden mekaniikkaa (väh. 7 op), betoni-, puu-, teräs- ja pohjarakentamista ja betoniteknologiaa, rakennusfysiikkaa (väh. 3 op)rakentamisen työmaa- ja tuotantotekniikassa, projektinhallinnassa ja -johtamisessa, aikataulusuunnittelussa sekä hanketaloudessa väh. 30 op |
| Poikkeuksellisen vaativa | Kyseiseen työnjohtotehtävään soveltuva, rakentamisen tai tekniikan alalla suoritettu korkeakoulututkinto tai vastaava aiempi tutkinto, joka on vähintään insinöörin tutkinnon tasoinen. | Kyseistä työnjohtotehtävää käsittelevät opintosuoritukset, joiden yhteismäärä on vähintään 70 op:opinnot rakennustekniikassa väh. 30 op sisältäen rakenteiden mekaniikkaa (väh. 10 op), betoni-, puu-, teräs- ja pohjarakentamista ja betoniteknologiaa, rakennusfysiikkaa (väh. 3 op)rakentamisen työmaa- ja tuotantotekniikassa, projektinhallinnassa ja -johtamisessa, aikataulusuunnittelussa sekä hanketaloudessa väh. 35 op |
Vaativan ja poikkeuksellisen vaativan luokan Korjaus- ja muutostyön (K) pätevyydessä edellytetään, että on suorittanut opintoja myös korjausrakentamisesta.
Tutkinnon lopputyö voidaan osittain sisällyttää vaadittuihin opintoihin edellyttäen, että hakija osoittaa sen liittyvän olennaisesti haettuun pätevyyteen ja että se on vahvistanut hakijan osaamista esitetyistä aihealueista. Korkeintaan 30 % lopputyön opintopisteistä voidaan hyväksyä osaksi opintoja. Myös yli 10 vuoden työnjohtokokemuksella voidaan osittain (korkeintaan 20 %) korvata opintoja. Yllä esitetty opintojen kokonaismäärä tulee kuitenkin olla suoritettuna opintopisteinä.
Ns. AHOT-menettely eli aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen on koulutusjärjestelmän piirissä toteutettavaa toimintaa. Halutessaan hakija voi kääntyä esim. pätevyyksiin valmentavien koulutusten järjestäjien puoleen. Pätevyyslautakunta ei tee AHOT-menettelyä, vaan hakemuksessa esitettyjen opintojen tulee olla koulutusorganisaatioiden todentamia.
Hakijalta edellytetään FISEn hyväksymää vastaavan työnjohtajan pätevyyskoulutusta. Koulutus on esitetty vaativuusluokittain taulukossa 2.
Taulukko 2. Pätevyyskoulutusvaatimukset pätevyysluokittain.
| LUOKKA | KURSSI | VAIHTOEHTOINEN SUORITUS |
|---|---|---|
| Tavanomainen | Tavanomaisen vaativuusluokan vastaavan työnjohtajan kurssi. | Aikaisempi pientalotyömaan vastaavan työnjohtajan kurssi. |
| Vaativa | Vaativan vaativuusluokan vastaavan työnjohtajan kurssi. | Aikaisempi A-vaativuusluokan kurssi. Rakennustuotannon ammattitutkinto (RAT) tai erikoisammattitutkinto (RET). |
| Poikkeuksellisen vaativa | Poikkeuksellisen vaativan vaativuusluokan vastaavan työnjohtajan kurssi. | Aikaisempi AA-vaativuusluokan kurssi. Rakennusalan työmaapäällikön erikoisammattitutkinto (RET). |
Vastaavan työnjohtajan pätevöitymiseen vaadittava työkokemus vastaa maankäyttö- ja rakennuslain 122 c §:ssä Työnjohtajan ja erityisalan työnjohtajan kelpoisuusvaatimukset esitettyjä työkokemusvaatimuksia. Työnjohtokokemuksen arvioinnin lähtökohtana on Ympäristöministeriön ohje YM4/601/2015. Työkokemusvaatimuksen täyttymistä arvioitaessa otetaan huomioon kokemuksen vaativuus, monipuolisuus ja työsaavutukset.
| LUOKKA | U | K |
|---|---|---|
| Tavanomainen | Riittävä kokemus rakennusalalla rakennuskohteen laatu ja tehtävän vaativuus huomioon ottaen. Vähintään 2 vuoden työkokemus työnjohtotehtävissä, joka on hankittu vähintään 3 eri kohteesta. Pientalotyömaan suunnittelu, työnjohto, vastaavan työnjohtajan kokemus tai pientalotyömaan tutkimustyö luetaan työkokemukseksi. | Työnjohtokokemuksen rakennusalalta tulee sisältää myös korjaus- ja muutostöitä. |
| Vaativa | Riittävä kokemus ja perehtyneisyys kyseisen alan työnjohtotehtävissä rakennuskohteen laatu ja tehtävän vaativuus huomioon ottaen. Vähintään 4 vuoden kokemus työnjohtotehtävistä, joista vuosi vaativassa luokassa. Tämän työkokemuksen on oltava pääasiassa työmaan työnjohtokokemusta. Muu kokemus kuten suunnittelu, kustannuslaskenta ja muut esimiestehtävät ovat täydentäviä. Työmaainsinöörin kokemus rinnastetaan työnjohtotehtäviin. | Kokemuksen tulee sisältää toimimista myös korjaus- ja muutostöiden työnjohtajana. |
| Poikkeuksellisen vaativa | Riittävä kokemus ja hyvä perehtyneisyys kyseisen alan vaativista työnjohtotehtävistä. Vähintään 6 vuoden kokemus vähintään vaativista työnjohtotehtävistä sisältäen kohteita, jotka ovat vaativan luokan ylärajalta.Henkilön tulee osoittaa toimineensa vanhemman työnjohtajan tehtävissä vähintään 6 vuotta, josta 2-3 vuotta vastaavana työnjohtajana Vaativan luokan tehtävissä. | Kokemuksen tulee sisältää toimimista myös vaativien korjaus- ja muutostöiden työnjohtajana. |
Tavanomaisessa ja Vaativassa luokassa työkokemuksesta vähintään 2/3 tulee olla kertynyt tutkinnon suorittamisen jälkeen. Opiskelun aikaisesta työkokemuksesta hyväksytään vain se osuus, joka on syntynyt vaaditun opintopistemäärän täyttymisen jälkeen ja joka voidaan laskea työnjohtotyöksi. Poikkeuksellisen vaativassa luokassa kokemus tulee olla kokonaisuudessaan sen tutkinnon suorittamisen jälkeistä, joka on vaadittu ko. työtehtävään.
Laki maankäyttö ja rakennuslain muuttamisesta 41/2014 sisältää siirtymäsäännöksen, jonka mukaan kelpoisuusvaatimukset täyttävänä työnjohtajana pidetään myös henkilöä, joka on ennen lain voimaantuloa (1.9.2014) rakennusvalvontaviranomaisen vastaaviin erittäin vaativiin työnjohtotehtäviin hyväksymä ja jolla voidaan näin katsoa olevan poikkeuksellisen vaativan työnjohtotehtävän vaatimat edellytykset.
Haettaessa pätevyyttä siirtymäsäännökseen perustuen, hakijalle todetaan yleispätevyys siinä luokassa, jossa uuden lain mukaiset tutkinto ja koulutusvaatimukset täyttyvät. Poikkeuksellisen vaativan luokan pätevyys rajataan koskemaan vastaavia työnjohtotehtäviä, jotka ovat olleet pätevyyden toteamisen perustana.
Kokemuksen osalta hakijan tulee täyttää kohdassa TYÖKOKEMUS esitetyt Poikkeuksellisen vaativan luokan vaatimukset.
Pätevyys on voimassa 7 vuotta kerrallaan, jonka jälkeen pätevyys tulee uusia.
Pätevyyden uusimisella hakija osoittaa, että on toiminut aktiivisesti todetun pätevyyden määrittelemässä tehtävässä. Hakemuksesta tulee käydä ilmi tiedot työsuhteista, työkokemuksesta ja päivityskoulutuksesta pätevyyden voimassaoloajalta.
Työkokemus pätevyyden mukaisissa tai korkeamman vaativuusluokan työnjohtotehtävissä pätevyyden voimassaoloajalta.
Vastaavan työnjohtajan tehtävien suorittamista tukevaa päivityskoulutusta vähintään 3 koulutuspäivää (21 opetustuntia) tai 3 op edeltävältä 7 vuoden rekisteröintiajalta.
Jos pätevyyttä haetaan aikaisempaa korkeammassa vaativuusluokassa, tulee sitä hakea uutena pätevyytenä.
Pätevyyttä tai pätevyyden uusimista haetaan pätevyyskohtaisella määrämuotoisella sähköisellä hakulomakkeella. Hakulomakkeisiin pääset alla olevasta HAE PÄTEVYYTTÄ-painikkeesta tai sivuston samannimiseltä välilehdeltä.
Pätevyyshakemuksen käsittely- ja rekisteröintimaksut löytyvät Pätevyydet >Fise pätevyyden hakeminen> Hakuohjeet sivulta.
Hakemusten on oltava perillä viimeistään 2 viikkoa ennen pätevyyslautakunnan kokousta. Pätevyyslautakunnan tulevat kokoukset sekä lisätietoja pätevyyden hakemisesta antavan pätevyyslautakuntaa ylläpitävän sihteerijärjestö RKL:n yhteystiedot löydät täältä