Kiinteistön vesi- ja viemärilaitteiston (KVV) rakentamisesta vastaavan työnjohtajan pätevyys perustuu maankäyttö- ja rakennuslakiin sekä sitä täydentävään Ympäristöministeriön ohjeeseen (Ympäristöministeriön ohje rakentamisen työnjohtotehtävien vaativuusluokista ja työnjohtajien kelpoisuudesta YM4/601/2015). Lain 122 a §:n mukaan rakennuslupaa edellyttävässä rakennustyössä on oltava KVV-laitteiston rakentamisesta vastaava työnjohtaja, jos se on laitteistojen rakentamisen vaativuuden vuoksi tarpeellista.
KVV-työnjohtajan pätevyysvaatimusten laadinnassa on huomioitu rakennusvalvontojen tulkintaohjeet.
KVV-työnjohtajan pätevyyttä voi hakea erikseen uudisrakentamisessa (U) ja korjaus- ja muutostyössä (K).
Uudisrakentamisen (U) ja korjaus- ja muutostyön (K) pätevyysluokat ovat:
Pätevyysluokat perustuvat maankäyttö- ja rakennuslaissa esitettyihin työnjohtotehtävien vaativuusluokkiin. Tavanomainen luokka on jaettu rakennusvalvontojen tulkintaohjeen 122 e 03 mukaisiin alaryhmiin T ja T+.
Pätevyysvaatimukset koostuvat koulutus- ja työkokemusvaatimuksista. Alla on esitetty tiivistetyt pätevyysvaatimukset pätevyysluokittain. Korjaus ja muutostyön (K) vaatimukset on esitetty erikseen niiltä osin kuin ne poikkeavat uudisrakentamisesta (U).
Koulutusvaatimus koostuu tutkinnosta ja opinnoista sekä KVV-työnjohtajan pätevyystentistä. Vaadittava tutkinto on maankäyttö ja rakennuslain 122 c §:n Työnjohtajan ja erityisalan työnjohtajan kelpoisuusvaatimukset mukainen. Opintovaatimukset ovat Ympäristöministeriön ohjeen YM4/601/2015 ja FISEn siihen tekemien lisämääritysten mukaisia. Opinnot voivat sisältää sekä tutkinnossa että sitä täydentävissä koulutuksissa suoritettuja opintoja. Tutkinto- ja opintovaatimukset on esitetty taulukossa 1.
Taulukko 1. Tutkinto- ja opintovaatimukset pätevyysluokittain.
| LUOKKA | TUTKINTO | OPINNOT |
|---|---|---|
| T | Kyseiseen työnjohtotehtävään soveltuva, rakentamisen tai tekniikan alalla suoritettu ammattikorkeakoulututkinto tai vastaava aiempi tutkinto, joka on vähintään teknikon tasoinen, taikka on hankkinut muuten osoitetut vastaavat tiedot, esim. LVI-asentaja. | Kyseistä työnjohtotehtävää käsittelevät opintosuoritukset, joiden yhteismäärä on vähintään 50 op, taikka on hankkinut muuten osoitetut vastaavat tiedot. |
| T+ | Kyseiseen työnjohtotehtävään soveltuva, rakentamisen tai tekniikan alalla suoritettu ammattikorkeakoulututkinto tai vastaava aiempi tutkinto, joka on vähintään teknikon tasoinen. Taikka on hankkinut muuten osoitetut vastaavat tiedot: esim. LVI-asentajan EAT tai LVI-työteknikko. | Kyseistä työnjohtotehtävää käsittelevät opintosuoritukset, joiden yhteismäärä on vähintään 50 op sisältäenlämmitys-, vesi-, ilmastointi- ja jäähdytystekniikkaa 20 op |
| Vaativa | Kyseiseen työnjohtotehtävään soveltuva, rakentamisen tai tekniikan alalla suoritettu korkeakoulututkinto tai vastaava aiempi tutkinto, joka on vähintään teknikon tutkinnon tasoinen. | Kyseistä työnjohtotehtävää käsittelevät opintosuoritukset, joiden yhteismäärä on vähintään 60 op sisältäen:lämmitys-, vesi-, ilmastointi- ja jäähdytystekniikkaa 25 op |
| Poikkeuksellisen vaativa | Kyseiseen työnjohtotehtävään soveltuva, rakentamisen tai tekniikan alalla suoritettu korkeakoulututkinto tai vastaava aiempi tutkinto, joka on vähintään insinöörin tutkinnon tasoinen. | Kyseistä työnjohtotehtävää käsittelevät opintosuoritukset, joiden yhteismäärä on vähintään 70 op sisältäen:lämmitys-, vesi-, ilmastointi- ja jäähdytystekniikkaa 30 op |
Vaativan ja poikkeuksellisen vaativan luokan Korjaus- ja muutostyön (K) pätevyydessä edellytetään, että on suorittanut opintoja myös korjausrakentamisesta.
Tutkinnon lopputyö voidaan osittain sisällyttää vaadittuihin opintoihin edellyttäen, että hakija osoittaa sen liittyvän olennaisesti haettuun pätevyyteen ja että se on vahvistanut hakijan osaamista esitetyistä aihealueista. Korkeintaan 30 % lopputyön opintopisteistä voidaan hyväksyä osaksi opintoja. Myös yli 10 vuoden työnjohtokokemuksella voidaan osittain (korkeintaan 20 %) korvata opintoja. Yllä esitetty opintojen kokonaismäärä tulee kuitenkin olla suoritettuna opintopisteinä.
Ns. AHOT-menettely eli aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen on koulutusjärjestelmän piirissä toteutettavaa toimintaa. Halutessaan hakija voi kääntyä esim. pätevyyksiin valmentavien koulutusten järjestäjien puoleen. Pätevyyslautakunta ei tee AHOT-menettelyä, vaan hakemuksessa esitettyjen opintojen tulee olla koulutusorganisaatioiden todentamia.
Hakijalta edellytetään FISEn KVV-työnjohtajan pätevyystentin läpäisyä ennen pätevyyden hakua. Hakija voi valita joko tavanomaisen tentin, jolla hän voi hakea T tai T+ pätevyyttä, tai vaativan tentin, jolloin hän voi hakea myös vaativaa tai poikkeuksellisen vaativaa pätevyyttä. Uutta pätevyyttä haettaessa tenttisuoritus ei saa olla 5 vuotta vanhempi. Linkki sihteerijärjestön järjestämiin pätevyystentteihin löytyy kohdasta pätevyyskoulutus ja –tentit.
KVV-työnjohtajan pätevöitymiseen vaadittava työkokemus vastaa maankäyttö- ja rakennuslain 122 c §:ssä Työnjohtajan ja erityisalan työnjohtajan kelpoisuusvaatimukset esitettyjä työkokemusvaatimuksia. Työnjohtokokemuksen arvioinnin lähtökohtana on Ympäristöministeriön ohje YM4/601/2015.
Taulukko 2. Työkokemusvaatimukset pätevyysluokittain uudisrakentamisen (U) ja korjaus- ja muutostyön (K) pätevyydessä.
| LUOKKA | U | K |
|---|---|---|
| T | Riittävä kokemus rakennusalalla rakennuskohteen laatu ja tehtävän vaativuus huomioon ottaen.Työkokemusvaatimus tutkinnosta riippuen:rakennusmestari(AMK) tai vastaava aiempi tutkinto 1 vuosiLVI-asentajan EAT tai LVI-työteknikko 2 vuottatyössä oppinut asentaja 6 vuottaTyökokemuksen tulee koostua työtehtävistä sisältäen riittävästi KVV-laitteiston rakentamisen kohteita. | Työkokemuksen KVV-laitteiden rakentamisesta tulee sisältää myös korjaus- ja muutostöitä. |
| T+ | Riittävä kokemus rakennusalalla rakennuskohteen laatu ja tehtävän vaativuus huomioon ottaen.Työkokemusvaatimus tutkinnosta riippuen:rakennusmestari(AMK) tai vastaava aiempi tai ylempi tutkinto 2 vuottaLVI-asentaja EAT tai LVI-työteknikko 6 vuottaKokemuksen tulee koostua työnjohtotehtävistä sisältäen riittävästi KVV-laitteiston rakentamisen kohteita. | Työnjohtokokemuksen KVV-laitteiden rakentamisesta tulee sisältää myös korjaus- ja muutostöitä. |
| Vaativa | Riittävä kokemus ja perehtyneisyys kyseisen alan työnjohtotehtävissä rakennuskohteen laatu ja tehtävän vaativuus huomioon ottaen.Vähintään 3 vuoden kokemus KVV-laitteiston rakentamisen työjohtotehtävistä. | Työnjohtokokemuksen KVV-laitteiden rakentamisesta tulee sisältää myös korjaus- ja muutostöitä. |
| Poikkeuksellisen vaativa | Riittävä kokemus ja hyvä perehtyneisyys kyseisen alan vaativista työnjohtotehtävistä.Vähintään 6 vuoden kokemus vaativista KVV-laitteiston rakentamisen työjohtotehtävistä, jotka ovat lähellä poikkeuksellisen vaativan luokan tasoa. | Työnjohtokokemuksen KVV-laitteiden rakentamisesta tulee sisältää myös vaativan tason korjaus- ja muutostöitä. |
Tavanomaisessa ja Vaativassa luokassa työkokemuksesta vähintään 2/3 tulee olla kertynyt tutkinnon suorittamisen jälkeen. Opiskelun aikaisesta työkokemuksesta hyväksytään vain se osuus, joka on syntynyt vaaditun opintopistemäärän täyttymisen jälkeen ja joka voidaan laskea työnjohtotyöksi. Poikkeuksellisen vaativassa luokassa kokemus tulee olla kokonaisuudessaan sen tutkinnon suorittamisen jälkeistä, joka on vaadittu ko. työtehtävään.
Laki maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta 41/2014 sisältää siirtymäsäännöksen, jonka mukaan kelpoisuusvaatimukset täyttävänä työnjohtajana pidetään myös henkilöä, joka on ennen lain voimaantuloa (1.9.2014) rakennusvalvontaviranomaisen vastaaviin erittäin vaativiin työnjohtotehtäviin hyväksymä ja jolla voidaan näin katsoa olevan poikkeuksellisen vaativan työnjohtotehtävän vaatimat edellytykset.
Haettaessa pätevyyttä siirtymäsäännökseen perustuen, hakijalle todetaan yleispätevyys siinä luokassa, jossa uuden lain mukaiset tutkinto ja koulutusvaatimukset täyttyvät. Poikkeuksellisen vaativan luokan pätevyys rajataan koskemaan vastaavia työnjohtotehtäviä, jotka ovat olleet pätevyyden toteamisen perustana.
Kokemuksen osalta hakijan tulee täyttää kohdassa TYÖKOKEMUS esitetyt Poikkeuksellisen vaativan luokan vaatimukset.
Hakemukseen liitettävä taulukko: RV-hyväksynnät PV-kohteista KVV-työnjohdossa
Pätevyys on voimassa 7 vuotta kerrallaan, jonka jälkeen pätevyys tulee uusia.
Pätevyyden uusimisella hakija osoittaa, että on toiminut aktiivisesti todetun pätevyyden määrittelemässä tehtävässä. Hakemuksesta tulee käydä ilmi tiedot työsuhteista, työkokemuksesta ja päivityskoulutuksesta pätevyyden voimassaoloajalta.
Hakijalla on taulukon 2 mukaista työkokemusta vähintään kolmena vuonna pätevyyden voimassaoloaikana uusittavana olevan pätevyyden tai sitä korkeamman pätevyysluokan tehtävissä.
KVV-työnjohtajan tehtävien suorittamista tukevaa päivityskoulutusta vähintään 7 koulutuspäivää edeltävältä 7 vuoden rekisteröintiajalta.
Jos pätevyyttä haetaan aikaisempaa korkeammassa vaativuusluokassa, tulee sitä hakea uutena pätevyytenä.
Pätevyyttä tai pätevyyden uusimista haetaan pätevyyskohtaisella määrämuotoisella sähköisellä hakulomakkeella. Hakulomakkeisiin pääset alla olevasta HAE PÄTEVYYTTÄ-painikkeesta tai sivuston samannimiseltä välilehdeltä.
Pätevyyshakemuksen käsittely- ja rekisteröintimaksut löytyvät Pätevyydet >Fise pätevyyden hakeminen> Hakuohjeet sivulta.
Hakemusten on oltava perillä viimeistään 2 viikkoa ennen pätevyyslautakunnan kokousta. Pätevyyslautakunnan tulevat kokoukset sekä lisätietoja pätevyyden hakemisesta antavan pätevyyslautakuntaa ylläpitävän sihteerijärjestö SuLVI:n yhteystiedot löydät täältä