Muurattujen ja rapattujen rakenteiden kuntotutkija

Muurattujen ja rapattujen rakenteiden kuntotutkijan pätevyys on alan tarvelähtöinen pätevyys. Pätevyydellä varmistetaan muurattujen ja kovalle alustalle rapattujen rakenteiden sekä eriste- ja levyrappausjärjestelmien vauriomekanismien teorian hallinta ja kuntotutkimusten tekemisen osaaminen.

Pätevyysluokat

Muurattujen ja rapattujen rakenteiden kuntotutkijan pätevyydessä ei ole erillisiä pätevyysluokkia. Pätevyys kattaa kaikki vaativuustasot.

Pätevyysvaatimukset

1. KOULUTUS

Koulutusvaatimus koostuu tutkinnosta ja opinnoista sekä kuntotutkijan pätevyystentistä.

Tutkinnon tulee olla tehtävään soveltuva rakentamisen tai soveltuvalla tekniikan alalla suoritettu korkeakoulututkinto tai vastaava aiempi ammatillisen korkea-asteen tutkinto tai sitä vastaava tutkinto.

Mikäli tutkinto on suoritettu ulkomailla, hakijan on esitettävä selvitys tutkinnon vastaavuudesta Suomessa suoritettuun tutkintoon (ks. FISEn soveltamisohje).

Tutkinnon ja sitä täydentävien opintojen tulee sisältää seuraavat opinnot.

  • Korjausrakentaminen (väh. 8 op), sisältäen erityisesti
    • rakenteiden korjaustekniikka
    • rakenteiden historiaa
    • kuntotutkimukset
  • Rakennesuunnittelua (väh. 8 op), sisältäen erityisesti
    • vaipparakenteiden suunnittelua
    • korjaussuunnittelua
  • Rakenteiden mekaniikka (väh. 2 op)
  • Rakennusfysiikkaa (väh. 5 op), sisältäen erityisesti
    • rakenteiden kosteus- ja lämpötekninen toiminta

Opintoja voi esittää perustutkintoon kuuluvina tai jatkuvan oppimisen koulutusmuotona suoritettuna, kun ne ovat tutkinnon myöntämiseen hyväksyttyjen koulutusorganisaatioiden tarjoamia. Lisäksi FISEn hyväksymällä pätevyyskoulutuksella voi korvata koulutuksen mukaisen opintopistemäärän korjausrakentamisen yleisopinnoista.

Tutkinnon lopputyöllä tai muurattujen ja rapattujen rakenteiden korjaussuunnittelukokemuksella voidaan korvata vaadittuja opintoja yhteensä enintään 12 op verran. Hakija esittää erillisellä liitteellä mitä opintoja ehdottaa korvattavaksi ja perustelee vastaavuuden sekä hyväksi luettavat opintopisteet.

Hakemukseen liitettävä taulukko opintojen korvattavuudesta on ladattavissa oheisesta linkistä: Liite opintojen korvaamisesta

Ns. AHOT-menettely eli aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen on koulutusjärjestelmän piirissä toteutettavaa toimintaa. Halutessaan hakija voi kääntyä esim. pätevyyksiin valmentavien koulutusten järjestäjien puoleen. Pätevyyslautakunta ei tee AHOT-menettelyä, vaan hakemuksessa esitettyjen opintojen tulee olla koulutusorganisaatioiden todentamia.

Pätevyyden saamiseksi vaaditaan hyväksytty suoritus muurattuja ja rapattuja rakenteita koskevasta pätevyystentistä. FISEn hyväksymällä muurattujen ja rapattujen rakenteiden kuntotutkijan pätevyystentillä varmistetaan osaaminen eri aikakausina toteutetuista muuratuista ja rapatuista rakenteista, niissä käytettyjen materiaalien ominaisuuksista, rakenteiden ja materiaalien vauriotavoista, eri rakenteille soveltuvista kuntotutkimus- ja korjausmenetelmistä sekä julkaisun by 75 Muurattujen ja rapattujen julkisivujen kuntotutkimus soveltamisesta rakenteiden kunnon tutkimiseen ja korjausperiaatteiden esittämiseen. Pätevyys on haettava 5 vuoden sisällä tentin suorittamisesta.

Linkki FISEn hyväksymiin pätevyyskoulutuksiin ja sihteerijärjestöjen järjestämiin pätevyystentteihin löytyvät kohdasta pätevyyskoulutus ja -tentit.

2. TYÖKOKEMUS

Muurattujen ja rapattujen rakenteiden kuntotutkijalta edellytetään vähintään 3 vuoden kuntotutkimuskokemusta siten, että kohteiden tulee olla sisältänyt muurattujen ja rapattujen rakenteiden kuntotutkimuksia.

Työkokemuksesta vähintään 2/3 tulee olla kertynyt tutkinnon suorittamisen jälkeen. Opiskelun aikaisesta työkokemuksesta hyväksytään vain se osuus, joka on syntynyt vaaditun opintopistemäärän täyttymisen jälkeen ja joka voidaan laskea kuntotutkimustyöksi. Hakemukseen on liitettävä taulukko työkokemuksesta.

Hakemukseen liitettävä taulukko työkokemuksesta on ladattavissa oheisesta linkistä: Työkokemusliite

VAADITTU TYÖNÄYTE

Pätevyyttä ensimmäistä kertaa haettaessa edellytetään työnäytteenä kahta erillistä muurattujen tai rapattujen rakenteiden kuntotutkimusraporttia, jotka hakija on tehnyt pääosin itse. Kohteiden tiedot merkitään referenssilomakkeeseen.

Pätevyyden uusiminen

Pätevyys on voimassa 7 vuotta kerrallaan, jonka jälkeen pätevyys tulee uusia. Pätevyyden uusimisella hakija osoittaa, että on toiminut aktiivisesti todetun pätevyyden määrittelemässä tehtävässä. Hakemuksesta tulee käydä ilmi tiedot työsuhteista, työkokemuksesta ja päivityskoulutuksesta pätevyyden voimassaoloajalta.

1. TYÖKOKEMUS

Työkokemus pätevyyden mukaisissa kuntotutkimustehtävissä pätevyyden voimassaoloajalta.


2. PÄIVITYSKOULUTUS

Muurattujen ja rapattujen rakenteiden kuntotutkijan tehtävien suorittamista tukevaa päivityskoulutusta tulee olla vähintään 3 koulutuspäivää (21 opetustuntia) tai 3 op edeltävältä 7 vuoden rekisteröintiajalta. Päivityskoulutuksen tulee liittyä muurattujen ja rapattujen rakenteiden kuntotutkimuksiin tai kohdassa 1. Koulutus esitettyihin osaamistarpeisiin (korjausrakentaminen, rakennesuunnittelu, rakenteiden mekaniikka tai rakennusfysiikka).

Hakuohjeet

Pätevyyttä tai pätevyyden uusimista haetaan pätevyyskohtaisella määrämuotoisella sähköisellä hakulomakkeella. Hakulomakkeisiin pääset alla olevasta HAE PÄTEVYYTTÄ-painikkeesta tai sivuston samannimiseltä välilehdeltä.

Pätevyyshakemuksen käsittely- ja rekisteröintimaksut löytyvät Pätevyydet >Fise pätevyyden hakeminen> Hakuohjeet sivulta.

Hakemusten on oltava perillä viimeistään 2 viikkoa ennen pätevyyslautakunnan kokousta. Pätevyyslautakunnan tulevat kokoukset sekä lisätietoja pätevyyden hakemisesta antavan pätevyyslautakuntaa ylläpitävän sihteerijärjestö Betoniyhdistys BY:n yhteystiedot löydät täältä

HAE PÄTEVYYTTÄ